WWW.PASSIIVI.FI

Passiivitaloja Suomessa
Kuinka paljon passivitaloja on nyt tällä hetkellä Suomessa?
Nimimerkki: Therese Raquin 05.11.2008 11:54

Passiivitaloja Suomessa
Tervehdys, Tietojeni mukaan suomessa ei ole VTT:n standardin mukaisia passiivitaloja valmiina vielä yhtään. Rakenteilla on tietääkseni 6 kpl jotka voidaan luokitella passiivitaloiksi (20kWh / neliö / vuosi).Tietoni ei siis ole absoluuttinen totuus vaan saattaa olla paljonkin projekteja joista en ole tietoinen. Lisäksi monet rakentavat "passiivitaloja" vaikka oikeasti tulisi puhua minimienergia tai matalaenergia taloista.
Nimimerkki: Nevanpää 05.11.2008 12:49

Passiivitaloja Suomessa
Lähes Passiivitaloja, joiden energian kulutus lämmitykseen on n. 30 kWh/m2/vuosi alkaa olla rakenteilla jo melkoisesti, tänään viimeksi myin sellaisen Tero Saloselle, joka rakentaa Turun Ylä-Maariaan ja edellispäivänä aloitettiin Yli-Maariaan Jari Salosen matalaenergiaprojekti. Varsinaisia 20 KwH:n alittavia Passiivitaloja on vähemmän, mutta kyllä niitäkin muutamia kymmeniä alkaa pian olla rakenteilla, kunhan päästään ensi kevääseen ja kaikki suunnittelu saadaan toteutettua. 30 kWh:kin on kova saavutus ja tällaisessa talossa alkaa olla jo melkoisen edulliset asumiskustannukset. Myöskään rakentaminen heti hyvällä eristyksellä on yllättävänkin edullista, kun käytetään paksuja Eps-muottivaluharkkoja.
Nimimerkki: Matti Alander 06.11.2008 16:56

Passiivitaloja Suomessa
Hei, kiva kun olette herätelleet keskustelua aiheesta. Virallisesti suomen ensinmäisenä Passiivitalona mainostetaan Vantaan Tikkurilaan nousevaa paritaloa. Tosiasiassa olemme rakentaneet Passiivitalon Oulunsaloon jo vuonna 2005. Talo täyttää Vtt:n määritelmän passiivitalosta. Vuonna 2005 talo suunniteltiin ns. Euronormin mukaiseksi minimienergiataloksi ja silloin luulimme ettei suomeen ole koskaan mahdollista Passiivitaloja rakentaa. Vtt päätti kuitenkin "höllentää" Eurooppalaista normia ja nyt nämä Minimienergiatalot täyttävät passiivitalon määrityksen. http://passiivitalo.vtt.fi/files/mika%20on%20passiivitalo.pdf Asumme jo toisessa passiivitalossamme joka sijaitsee Oulussa. Ps. Toivoisin suurta harkintaa kun suosittelette tiettyjä, ehkä jopa ennen kokeilemattomia rakenneratkaisuja yleiseen käyttöön, ettei pilata hyvää ideaa heti alkuunsa.
Nimimerkki: Jussi Eilola 11.11.2008 00:09

Passiivitaloja Suomessa
Passiivitalon rakentaminen ei poikkea periaatteiltaan kovinkaan paljon toimivan normitalon rakentamisesta. Suunnittelussa on huomioitava aivan sama rakennusfysiikan mukainen toimintaperiaate. On rakennettava tiivis sisältä, ulospäin harveneva mielellään kertoimella viisi. Passiivitaloissa on pakostakin käytettävä uusiakin rakenneratkaisuja, koska vanhoilla seinärakenteista tahtoo monasti muodostua liian paksuja, joka heikentää jo ikkunoistakin ulos näkemistä. Varsinkin kosteusteknistä toimivuutta kannattaa ajatella huolellisesti, kaksinkertaisen muovikalvon asentaminen rakenteen ulkopintaan on suorastaan selvää talon tuhoamista jo suunnitteluvaiheessa. Maanalaisten rakenteiden, kuten kellarinseinien ja lattioiden paras toimivuus taataan myös ulospäin harvenevilla rakenteilla, jolloin ylimääräinen, joskin usein hitaasti kulkeutuva kosteus voi purkautua pois rakenteista. Myös kosteutta mahdollisimman vähän imevät materiaalit ovat huomattavasti turvallisempia, niin rakentamisen rankkasateissa, kuin myöhäisemmässäkin käytössä talossa asuttaessa. Vesihöyryn osapaine-erojen hyödyntäminen voi olla myös monasti parempi vaihtoehto, kuin ylenpalttinen tuulettaminen, niin energiataloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin. Passiivitalo ei oikein pysty pilaamaan ideana, eikä käytännössä, kuin samoilla rakenne- ja rakennusvirheillä kuin normitalonkin. Passiivitalo/hometalo jutut ovat yleisesti asiaa tuntemattomien väitteitä, kuten pullotalo jututkin.
Nimimerkki: Matti Alander 11.11.2008 11:37

Passiivitaloja Suomessa
Tervehdys, Olisin kysynyt Eilolalta mitä tarkoitat tällä ”ennen kokeilemattomalla rakenneratkaisulla”? Projektissa on mukana useita suunnittelijoita ja muun muassa yksi henkilö joka on aikaisemmin työskennellyt passivhus instituutissa Saksassa ja on ollut mukana rakentamassa useita passiivitaloja Saksaan, tanskaan ja Pohjois-Eurooppaan. Muistaakseni hänen kynästään on lähtenyt noin 70 passiivitaloa pelkästään Saksassa. Päädyimme EPS-valuharkkoon, koska siitä on hyvät kokemukset saksasta (passiivitaloissa) sekä se on helppo rakentaa, edullinen, lämmin ja erittäin ilmatiivis. Harkkoa on saatavilla suomessa 300-350mm paksuudella mutta esim. saksassa löytyy 500mm harkkoja joista passiivitaloja on rakennettu. Toki passiivitalon voi rakentaa muustakin materiaalista mutta päädyimme EPS-harkkoon yllä mainituista syistä. Rappauseristeen liimaus harkon päälle on hyvin suunniteltu ja kartoitettu sekä rappausfirman, harkkomyyjän että eristetoimittajan kanssa. Valloxin IV - koneeseen päädyin samasta syystä. Vallox on ollut vuodesta 2001 saksan passiivitalomarkkinoilla mukana ja heillä on kokemusta jo yli tuhannesta projektista, ja nyt siis myös suomessa. Ikkunat ja ovet tulevat Skaalalta joka on ollut mukana erilasissa matalaenergiaprojekteissa jo pidemmän aikaa. ”uusi” asia on Thermisolin Platina. Tuote on uusi mutta EPS eristys jo vanha juttu. Platina eroaa siinä, että samalla paksuudella saavutetaan jopa 20–25 % parempi eristyskyky. Näin eristyspaksuus pysyy maltillisena mutta lämmönkyky paranee. LED valoja käytämme ehkä poikkeuksellisen paljon sisätiloissa. Muut toimijat kuten; Ekovilla, Uponor, Hoover ja Tiivistalo jne ovat pitkän linjan toimijoita rakennusteollisuudessa. Olemme päätyneet kaikkiin näihin tuotteisiin tai toimijoihin pitkän kartoituksen jälkeen emmekä ole mielestämme pilaamassa hyvää ideaa vaan päinvastoin. Sivustohan tuo esiin vaihe vaiheelta miten passiivitalomme syntyy. Kaikki tuotteet ovat ensiluokkaisia ja erittäin hyviä juuri passiivirakentamiseen ja mielestäni meidän ratkaisut ovat pikemminkin hyväksi havaittuja kuin ennen kokeilemattomia.
Nimimerkki: Nevanpää 11.11.2008 16:22

Passiivitaloja Suomessa
Hei, Jussi En suinkaan väittänyt, et olisit suositellut jotain rakenneratkaisuja, joita ei ole ennen kokeiltu. Itse toimin varovaisuusperiaatteella, siis kokeilen ensin itselle, ennen kuin alan markkinoida muille. Tästä esimerkkinä omat Passiivitalorakentamiset, mm. Passiivitalo 2. on "miinoitettu" kosteusantureilla, jotta voimme olla 100 % varmoja rakenteiden toimivuudesta. Lähinnä kommenttini olikin tarkoitettu Matti Alanderille, et ei tulis Passiivitalojen "myyntihuumassa" suositeltua ratkaisuja, joita ei ole ennen Suomen olosuhteissa koeiltu. Matti vastasikin tuossa että pääsääntöisesti rakenteet on ennestään tunnettuja, mutta onko teillä oikeasti kokemusta esim. tuollaisen paksun K arvoltaan 0.08 seinän kosteusteknisestä toimivuudesta? Mitenkäs tuo suljettu kattoratkaisu, onkos niitä ennen suomessa rakennettu? Käsittääkseni niitä tehdään Usa:n puolella paljonkin mut miten meillä? Tällaiset asiat ovat akendalla tuolla rakennusvalvonnan ja suunnittelijoiden keskusteluissa.
Nimimerkki: Jussi Eilola 12.11.2008 19:37

Passiivitaloja Suomessa
Tervehdys Eilola, Kiitos viestistä. Paksusta seinästä löytyy kokemusta ja tällaisia harkon päälle liimauksia on tehty aikaisemmin hyvin tuloksin. Tärkeää on ulospäin harveneva rakenne ja liimaus joka tehdään hyvin kosteutta läpäisevin tuottein. Harkkovalmistaja sekä Thermisolin keskustelujen jälkeen en usko kosteuden tuovan mitään ongelmaa. Sen verran asiaa on meidän tapauksessa tutkittu. Alander on kosteusalan asiantuntija ja siinä mielessä meillä on mukava viedä projektia eteenpäin kun asiantuntijoita löytyy. Matti kertoo tästä varman lisää. Selvennyksenä kerrottakoon että meidän passiivitaloomme ei tullut suljettua kattojärjestelmää. Suljettu kattojärjestelmä on esiintynyt täällä keskustelupalstalla erillisenä kommenttina mutta työvaiheet-osiossa asiaa ei olla käsitelty. Työvaiheet kertoo miten talo on rakennettu ja tämä keskustelupalstan tarkoituksena puhua passiivitaloista yleiselläkin tasolla ja herättä keskustelua aiheesta. Meillä on jo peltikatto päällä joten katto asiaa käsitellään kun villoitus tulee ajankohtaiseksi. Minun kokemukseni on että suljetusta kattojärjestelmästä ollaan kahta eri mieltä. Osa minun suunnittelijoista suositteli suljettua kattojärjestelmää ja osa ei. Päädyin lopulta "normaaliin" tuulettuvaan järjestelmään, kuten talo oli alaunperin piirrettykin. Keskustelin sitä ennen muutaman eri "asiantuntijan" sekä VTT;n kanssa asiasta. Matilla itsellään taas on suljettu ja osa suomalaisista rakennusyrityksistäkin taitaa rakentaa kaikki kohteet jo nykyisin suljetulla järjestelmällä. Uskon että molemmilla on puolensa ja varmasti oikein tehtynä puolustaa paikkaansa.
Nimimerkki: Nevanpää 12.11.2008 22:48

Passiivitaloja Suomessa
Suljettu kattojärjestelmä on hyvin yleinen keski-Euroopassa ja niitä on toteutettu jo vuosikausia. Sumessakin näitä alkaa olla jo lukuisia. VTT on tehnyt tutkimuksen aiheesta joka löytyy kotisivuiltamme www.malander.fi Tutkimuksessa kosteuskuormaa on lisätty tavallisiin olosuhteisiin nähden ja rakenteet ovat kuivuneet nopeammin ja ovat pysyvästi kuivempia. Lisäksi säästyy huomattavia määriä lämmitysenergiaa. Itselläni on omassa talossani ollut suljettu kattojärjestelmä käytössä n. 6 vuotta ja hyvin pelittää. Kattorakenteiden alla on ympäri vuoden lämpimämpää, kuin ulkopuolella. Varsinkin kesäaikaan jolloin ilma on kosteaa ovat lämpötilaerot helposti yli 30 astetta, jolloin höyryn osapaine-erot alkavat olla useita satoja Pascaleja. Katon alus kuivuu tehokkaasti aluskatteen läpi, josta se tuuletetaan harjan kautta ulos. Aivan sama idea on perustuksien Fuktisol tekniikalla, jolloin ylimääräinen kosteus saadaan poistumaan tehokkaammin ulos maaperään, mitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero. Tällöin tarvitaan hyvää lämmöneristystä, jotta maaperän ja kantavan perustuksen välille saadaan mahdollisimman suuri vesihöyryn osapaine-ero ja maulommaiseen pintaan mahdollisimman Diffuusioavoin rakenne. Hyvällä ja paksulla lämmöneristyksellä saadaan aikaan kuivempi rakenne ja nopeampi kuivuminen, joten Passiivitalon pitäisi olla kuivempi normitaloa ja siellä VTT:kin tutkimusten mukaan on parempi sisäilma. On tietysti hankalaa kun rakennusvalvonnalla ja suurella osalla suunnittelijoista ei ole riittävästi tietoa Passiivirakentamisesta. Tiedon hankkimisella alkaa tulla kiire, kun 2010 ja 2012 energian säästöön tähtäävät määräykset ovat jo voimassa. Mielellään voisit kertoa Passiivitalosi rakenteista ja mitä kosteusanturit ovat näyttäneet. En usko että paksulla eristekerroksella on vaikutusta negatiivisesti talon toimintaan, ainoastaan rakennuskustannuksiin ja jos huomioidaan kokonaisuus, ei kovinkaan paljon niihinkään.
Nimimerkki: Matti Alander 13.11.2008 17:26

Passiivitaloja Suomessa
Pakastevarastoissa ja kylmähuoneissa on käytetty jo varsin pitkään hyvin paksuja eristekerroksia, eikä ihmeellisempiä ongelmia ole muodostunut. Tuskin tulee Passiivitaloissakaan, kunhan muistetaan rakennusfysiikan toimintaperiaatteet.
Nimimerkki: Alan mies 13.11.2008 17:31

Passiivitaloja Suomessa
Hei, Matti Olen aika pitkälle samaa mieltä varmasti monissa asioissa. Aika harmistuneena lueskelin tuota TTK:n julkaisemaa "tutkimusta" Matalaenergiarakentamisesta, jossa torpataan suunnilleen koko energiansäästörakentaminen: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=303518&lan=fi&clan=fi Omien kokemusten mukaan rakenteet ovat säilyneet hyvin kuivina (puutalo) ja meillä onkin tarkoitus saada tuonne omille sivuille realiaikaista tietoa, kosteuseurannasta sekä energiankulutuksesta. Ehkäpä tämän takia kyselinkin, et onko teillä jotain kovaa faktaa asiasta esim. mittausten muodossa? Olis mukava hälventää noita ihmisten epäluuloja, fakta tiedoilla.
Nimimerkki: Jussi Eilola 13.11.2008 18:14

Passiivitaloja Suomessa
Tervehdys, Mukavaa kun kunnon keskustelua on saatu aiheesta aikaiseksi. Kohteemme seurannan suunta on hyvin samankaltainen kuin teidän (Jussi Eilolan) kohteessa. Eli olemme tekemässä myös kosteusmittauksia sekä energiankulutusseurantaa. Tietysti talossa tulee asua ensin jotta tuloksia saadaan selville. Samoin taloomme on jo sovittu ilmantiiveysmittaus sekä lämpökamerakuva jotka tehdään talon valmistuttua.
Nimimerkki: Nevanpää 13.11.2008 18:45

Passiivitaloja Suomessa
Erinomaista että saadaan keskustelua aikaiseksi ja levitettyä tieto Passiivi- ja matalaenergiarakentamisesta. VTT:llä on paljonkin tutkimusaineistoa, joista osa löytyy kotisivuiltamme. Varsinaisista Eps-muottivaluharkoista olemm tettäneet erillisiä tutkimuksia VTT:llä, vesihöyrynvastuksesta, sekä kosteusteknisestä toimivuudesta. Fuktisol levystä taas löytyy tyyppihyväksyntä, josta selviää monia asioita. Myös omia epävirallisia mittauksia olen tehnyt omassa talossani, niin kosteudesta, kuin energian kulutuksestakin. Yleisesti meidän toimittamiin matalaenergiataloihin asennetaan pääsääntöisesti kulutusmittari, josta voidaan seurata lämmitysenergian kulutusta ympäri vuoden. TKK:n raporteissa on otettu osittain väärä lähtökohta, kun lähdetään ajatuksesta, että rakennetaan tuotteella, joka pitää lisäeristää. Rakennettaessa Eps-muottivaluharkoilla matalaenergiataloja ei erillistä lisäeristystä tarvita, koska perus 350 mm harkoilla päästään jo U-arvoihin lähelle 0.1 pintaa. Tällainen seinäneliö: Harkot betonit ja teräkset perustuksineen kustantaa n. 100 €/m2, siis lähelle normitalon seinäneliön hintaa muilla materiaaleilla. Yleensäkin eristeiden hinta talossa on kuitenkin aika vaatimaton, jättämällä poreammeen pois hankkeesta saa jo melkoisen vuoren rakennuseristeitä. Lisäksi kustannuksia eristämisessä pitäisi verrata härvelitekniikkaan, jonka kustannus hyvin eristetyssä talossa jää pois. Siis kaikki riippuu vallan siitä mihin verrataan, niin lopputuloksen saa kyllä näyttämään miltei mitä haluaa. Käytännön esimerkkinä voin mainita Fuktisol salaojittavan lämmöneristeen, jolla saadaan lisättyä lämmöneristyskykyä käytännössä ilmaiseksi. Käytettäessä salaojittavaa lämmöneristettä esimerkiksi kellarin seinässä, voidaan täytöt useasti tahdä kaivumassoilla tai paljon salaojasoraa halvemmalla hiekalla, jolloin seinärakenteen lämmöneristyksestä ei tule kuluja laisinkaan. Sanoisin että hyvällä suunnittelulla aikaansaadaan niin merkittäviä säästöjä, ettei matalaenergiarakentamisesta synny merkittävästi lisäkuluja. Kannattaa myös huomioida energian säästymisen merkitys, usein savupiipun tarpeettomuus jne...
Nimimerkki: Matti Alander 14.11.2008 10:15

Passiivitaloja Suomessa
Itse voin kertoa talon valmistuttua tarkan kustannuksen per neliö passiivitalostamme. Osaan sen jo tässä vaiheessa sanoa 1-2% tarkkuudella. sen verran hyvin kustannukset ovat pitäneet paikkansa tähän asti rakennusprojektia. Mielestäni merkittävin osuus kustannuksista syntyy työvoimasta, rakennetaan sitten "normaalia" tai passiivitaloa. Jos pystyy itse tekemään edes jotain niin säästöjä syntyy paljon. Eristeet ovat suht edullisa kun mietitään vaikka maalämpöpumppua, jonka voi siis suoraan jättää pois hyvin eristetystä talosta. ja vaikka ei osaisi / ehtisi itse rakentamaan,olen vahvasti sitä mieltä että kannattaa panostaa kerta kustannuksiin kun talon valmistuttua juokseviin kk-kustannuskiin. Eli hyvin eristetyssä talossa on pienemmät lämmityslaskut, joita maksetaan kuukausittain.
Nimimerkki: Nevanpää 14.11.2008 18:01

Passiivitaloja Suomessa
Hyvä Jussi, kun olet budjetin pitänyt :) Oman kokemuksen mukaan (pian 20v.) suurimmat kustannusylitykset tulee alussa ja lopussa. Pohjatyöt yllättää monet, sisustaminen ja talon varustaminen kaikki ;) Eristeiden ja varsinkin lisäeristeiden osuus on täysin marginaalinen kustannuserä. Suurimmat kustannukset Passiivitalossa tulee paremmista ikkunoista ja ovista. Myös aiemmin mainittu työn osuus lisääntyy, kun rakennetaan tiivistä ja huolella. Vinkkinä Passiivitalon rakentamista suunnitteleville: Kysykää talotarjous riittävän pitkälle rakennettuna, siis valmiusaste vähintään sisustusvalmis. Eristeet ja ikkunat/ovet asennettuna ja mielummin ulkoa valmis. Ainoastaan niin saatte todelliset kustannukset selville.
Nimimerkki: Jussi Eilola 16.11.2008 21:26

Passiivitaloja Suomessa
Harva pakettitalofirma tarjoaa suomessa passiivitalo mahdollisuutta. kaikkihan sitä tällä hetkellä suunnittelevat /testaavat mutta valmiina ei vielä kukaan. ikkunat maksaa tuollaiseen passiivitaloon noin 4000€ enemmän kuin "normaaliin" taloon, eli siitäkään kustannuksia ei niin hirveästi synny lisää. Siis kun puhutaan parhaista suomalaisista ikkunnoista. Jos ostetaan passiivitaloikkunat saksasta niin kustannukset kertaantuvat.
Nimimerkki: Ikkunakauppias 16.11.2008 22:28

Passiivitaloja Suomessa
Tervehdys Jussi ja ikkunamies. Olisinkin kysynyt mitä ikkunoita suosittelette passiivitaloon? katsoin sivultasi (jussi) että ikkunasi ovat u-arvoltaan 0,6 niin mitkä ikkunat ne ovat ja mistä olet ne hankkinut?
Nimimerkki: Nevanpää 16.11.2008 22:43

Passiivitaloja Suomessa
Itselläni on kokemusta lähinnä suomalaisista ikkunoista jotka ovat ihan hyviä myös passiivitaloihin. U-arvoltaan alhaisemmat suomalaiset lasit ovat 0,8 paikkeilla. saksassahan sitten myydään mm passiivitaloikkunoita mutta hintakin taitaa olla sen mukainen. U-arvoa laskettaessa tulee aina puhua myös pokasta eikä pelkästään lasin osuudesta.
Nimimerkki: Ikkunamies 18.11.2008 09:13

Vastaa tähän viestiin