| Saa esittää kysymyksiä |
Koska yritykseni on mukana tässäkin Passiivitalohankkeessa, saa minulle erittäin mielellään asettaa kysymyksiä.
Tähän taloon olemme toimittaneet Eps-muottivaluharkot, sekä salaojittavat lämmöneristeet kellarinseiniin.
Käytettäessä paksuja eristekerroksia ja muutenkin myös talon kosteustekninen käyttäytyminen tulee haasteelliseksi.
Passiivitalossa on mielestäni vältettävä monimutkaista härvelitekniikkaa, jolla saattaa olla toimintahäiriöitä ja ylimääräisiä huoltokustannuksia.
Perustusten kosteustekniikka on erikoisalaani ja sen virheellisessä toteuttamisessa tehdään yleisesti paljon virheitä. |
Nimimerkki: 18.09.2008 16:39 |
| |
| Saa esittää kysymyksiä |
Olen seurannut tätä sivustoa kohta kahden kk ajan ja olisinkin kysynyt Fuktisol levyn hyödyistä verrattuna esim patolevyyn tai muihin kosteusratkaisuihin harkkoseinissä. Miksi fuktisol on "paras" ratkaisu eps harkkojen kanssa?
onko eps:nharkkojen kanssa muita suositeltavia ratkaisuja? |
Nimimerkki: Mies Lahdesta 18.09.2008 21:17 |
| |
| Saa esittää kysymyksiä |
Patolevy on hyvin yleisesti käytetty tuote, jolla ei paljonkaan ole muuta etua, kuin näennäisesti halpa hinta.
Hyvin harva tietää patolevyn toimintaperiaatetta ja melko harvoin sitä on todellisuudessa asennettu paikoilleen oikein.
Patolevyn toimintaperiaate on estää maaperän kosteuden imeytyminen perusmuuriin, jossa se toimiikin kohtuullisesti.
Toinen ominaisuus johon tuotteen on ajateltu vaikuttavan on perusmuurin kuivaaminen, päästämällä kosteus ulos vesihöyrynä ja lopulta pisaroituen patolevyn sisäpintaan. Siksi rakenteen alaosassa käytetään Bitumikaistaa estämässä alaspäin valuvan kondenssiveden imeytymistä anturarakenteeseen.
Jotta suunniteltua Kondenssia saataisiin toteutettua tulisi lämpötilan perusmuurin ja levyn välissä olla erittäin alhainen ainoastaan muutamia asteita, sanoisinko lähellä jääkaapin lämpötilaa.
Käytännössä varsinkin kellarillisissa taloissa Kondenssivälin lämpötila varsinkin alaosassa alkaa olla lähellä sisälämpötilaa, jolloin minkäänlaista pisaroitumista ei pääse tapahtumaan. Viimeinen karhunpalvelus on asentaa lämmöneristys patolevyn päälle, joka tuhoaa loputkin kuivaavasta ajatuksesta.
Rakenteista tulisi aina suunnitella tiiviitä sisältä ja ulospäin harvenevia, jotta ne voisivat varmuudella toimia kosteusteknisesti ja kuivua ulospäin. Fuktisol salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan juuri oikeaoppinen rakenne ja tehokas kuivaava vaikutus, joka alkaa toimia heti, kun perustuksen kosteustaso jostain syystä nousee.
Fuktisolilla on tietysti muitakin toimintaperiaatteita, kuten pystysalaojitus, lämmöneristys, Kapillaarikatko ja Radon tuuletus tarvittaessa.
Kun otamme keskusteluun patolevyn käytön Eps-valuharkkojen yhteydessä alkaa tulla muitakin ongelmia: Bitumien asentaminen ei onnistu, patolevyn nystyrät saattavat kovan kuormituksen alla painua harkon Eps-pinnan sisään. Tällöin muodostuu rakenteen ulkopintaan täysin vesihöyrytiivis kerros, jolloin rakenteen kuivuminen ulospäin estyy kokonaan ja alkaa hidas seinärakenteen vettyminen.
Olen nähnyt Ruotsalaisen kilpailijamme kellarinseiniä, joihin on asennettu kaksinkertainen muovikalvo ulkopuolelle ja sormen paksuisia juuria oli tunkeutunut rakenteeseen runsaasti imemään vettä. Seinän maanpinnalla olevassa osassa kasvoi myös sammalta. Talo oli noin reilu kymmenen vuotta vanha.
Kosteuden imeytymisen nopeus riippuu hyvin monista tekijöistä: Lämpötiloista, kosteusmääristä, kellarin käyttötavoista, sisäpuolen rakenteista, Kapillaarikatkojen toimivuudesta jne...
Eps-harkko imee erittäin huonosti kosteutta ja on kosteusteknisesti hyvinkin turvallinen, verrattaessa kevytsoraharkkoihin, betoniharkkoihin tai Siporexiin, mutta silti on aina syytä toteuttaa hyvin kuivuvia rakenteita, jotka toimivat pitkään ongelmitta.
Kosteusteknisten ratkaisujen yhteydessä puhutaan usein kustannuksista, jolloin tulee aina ottaa huomioon kokonaisuus täyttöineen ym.
Fuktisol tekniikan käyttö ei tule yhtään kalliimmaksi ja mielestäni säästäminen perustuksien kosteustekniikassa ei ole kovinkaan järkevää, varsinkin on nähnyt tuhansia kosteusvaurioita ja korjannut niitä yli 15 vuotta.
Matti Alander
M. Alander Oy
Rakennussalaojituksen erikoisliike |
Nimimerkki: 20.09.2008 08:49 |
| |
| Vastaa tähän viestiin |
|
.jpg)
